Saara Kiventöyry: Ajatuksia perusterveydenhuollosta

Perusterveydenhuollon vahvistaminen, ja sen kautta kulujen hillitseminen, on yksi Kymenlaakson hyvinvointialueen päätavoitteista. Väestövastuumalli, tiimimalli ja aluemalli ovat ainakin olleet työskentelytapoja, joita olen itse terveyskeskuslääkäriurallani (2004-2017) Kymenlaaksossa päässyt kokeilemaan. Avainasiakkuuksiakin annettiin palveluja paljon käyttäville jossain kohtaa. Kaikki mallit toimivat, kunhan lääkäreitä oli tarpeeksi. Malleissa keskeistä on, että lääkäri ja hoitajat tuntevat potilaansa ja toisin päin. Pitkät hoitosuhteet parantavat tunnetusti hoidon vaikuttavuutta, turhia tutkimuksia tehdään vähemmän ja muutokset potilaan terveydentilassa huomataan nopeammin. Parhaimmillaan vähennetään sekä yli- että alitutkimista ja -hoitamista. Lääkäreiden ja hoitajien tyytyväisyys omaan työhönsä paranee, samoin potilaiden kokemus hoidosta on parempi. Aluevaltuutettukollegani ja palvelulautakunnan puheenjohtaja Johanna Hasu otti kirjoituksessaan hienosti esiin Viron perhelääkärimallin, jossa lääkärin vastuulla ovat listautuneet potilaat ja kiinteä korvaus tulee sen mukaan. 

Hyvinvointialueen tavoite lisätä digi- ja etäpalveluja voisi vaikuttaa päinvastaiselta tavoitteelta perinteiseen lääkäri-potilassuhteeseen. Mielestäni digipalvelut ovat tätä päivää ja monia asioita voidaan hyvin hoitaa sähköisen asioinnin kautta: neuvonta, ohjaus, lääkitykseen liittyvät kysymykset, jne. Etä – ja digipalvelun kautta on lääkärinkin helppo vastata tutun potilaan monimutkaisempaankin kysymykseen tai uuteen ongelmaan, kun historia on tuttu.

Keskittämisellä haetaan myös säästöjä hyvinvointialueelle – ei laiteta rahoja seiniin vaan tekijöihin. Lähipalvelut ovat tärkeitä, jotta esimerkiksi omalääkäriys voi toteutua. Mielestäni ne voidaan toteuttaa myös liikkuvina, jossa liikkuvana osana näen nimenomaan henkilökunnan. Hienoa toki olisi nykyaikainen pyörillä liikkuva terveysasema laitteineen ja hoitajineen, mutta se vaatii melkoisen investoinnin. Suuremmat yksiköt ovat vähemmän haavoittuvia ja houkuttelevampia työpaikkoja varsinkin työuran alussa oleville lääkäreille ja hoitajille. Senioritukea ja koulutusta on paremmin saatavilla.

Kymenlaaksolaisten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat erityisesti eriarvoistuminen, päihteet, mielenterveysongelmat ja liikkumattomuus, joiden ennaltaehkäisy ei vaadi isoja investointeja vaan aikaista puuttumista ja mahdollisuutta matalalla kynnyksellä yhteydenottoon. Omalääkäri ja omahoitaja voivat tässäkin olla koordinoivana ja ohjaavana tahona jo ennen sairauksien puhkeamista. Lähetteen voi tehdään niin liikuntaan kuin kulttuuriin.

Saara Kiventöyry

Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsen

työterveyshuollon erikoislääkäri