Anna Helminen: Sairaalaverkon muutos heikentää palvelua ja nostaa kustannuksia

Tammikuussa julkaistiin STM:n asettaman työryhmän selvitysraportti tulevaisuuden sairaalapalveluille. Raportti aiheutti runsaasti kysymyksiä ja kritiikkiäkin. Ministeri Kaisa Juuso lupaili välittömästi selvityksen julkistamisen jälkeen, että mukaan työ jatkuu analyysilla ja eri vaihtoehtojen vaikutusarvioinneilla. Ministeri korosti samalla, ettei sairaalaverkon tulevaisuudesta kannata vetää hätäisiä johtopäätöksiä.

Reilu kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin sairaalaverkon tulevaisuus näyttää olevan menossa jatkokäsittelyyn ilman, että vaikutusarviointeja on tehty. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että hyvinvointialueiden talouden ja tuloksellisuuden ohjauksen edellyttämää tietopohjaa kehitetään, jotta saadaan käyttöön johtamista tukeva, toiminnan ja talouden kattava tieto. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että eri hyvinvointialueiden välisten tietojen tulee olla vertailukelpoisia ja avoimesti saatavilla. Tiedolla johtaminen on kokonaisuudessaan nostettu keskiöön. Ovatko nämä kirjaukset pelkkää sanahelinää?

Otin itse kantaa sairaalaverkkoselvitykseen heti sen julkaisemisen jälkeen tammikuussa. Esitin joukon epäilyksiä ja kysymyksiä. Voisiko sairaalaverkon raju karsinta johtaa tavoitteeksi asetettuun henkilöstön saatavuuden parantumiseen ja kustannusten alentumiseen. Mitä, jos työryhmän oletusten vastaisesti henkilökunta ei siirrykään keskityspäätöksen mukana? Mitä, jos pidemmät kuljetusmatkat ja ensihoidon lisääntyvä tarve nostavatkin kustannuksia? Entä mitä silloin, kun jäljelle jäävien sairaaloiden kapasiteetti ei riitä huolehtimaan laajemman alueen palvelutarpeesta? Mitä tapahtuu karsinnan kohteeksi joutuneilla paikkakunnilla jo olemassa olevalle sairaalainfralle?

Tilanne muutaman kuukauden jälkeen on sama; vastauksia valtion taholta ei ole. Koska maan hallitus ei näytä noudattavan omia hallitusohjelmalinjauksiaan, on alueilla ollut pakko ryhtyä vaikutusten arvioinneissa oma-aloitteisiksi. Esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialue teetti selvityksen sairaalapalvelujen esitetyn muutoksen vaikutuksista alueelle. Lopputulos on katastrofaalinen sekä maakunnan että valtion kannalta. Sairaalaverkkoselvityksen toteutuminen ehdotetussa muodossa tarkoittaa maakunnan ihmisille huonompaa palvelua ja heikompaa saatavuutta. Myös alueen elinvoimalle tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus. Nato-rajaseutua ei ainakaan tällä suunnitelmalla vahvisteta. Valtakunnallisesti asetettua säästötavoitettakaan tämä ei tue. Itse asiassa on käymässä täysin päinvastoin – kustannus veronmaksajille kasvaisi nykytilanteesta merkittävästi.

Jos tilanne menee kaikilta osa-alueilta katsottuna huonompaan suuntaan, mikä järki tällaisessa päätöksenteossa on? Harhakuvitelma säästöistä ilman asianmukaista arviointia on julkisen hallinnon irvikuva. Nyt jos koskaan on päätösten perustuttava faktoille. Muuhun meillä ei kansakuntana ole yksinkertaisesti varaa.