Johanna Hasu: Varautuminen on ennen kaikkea toimintakykyä
Kymenlaaksossa varautumista on rakennettava alueen omista riskeistä lähtien. Tavoitteena on oltava, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut toimivat myös silloin, kun yhteiskunnan normaalit rakenteet häiriintyvät.
Hallitus esittää vuodelle 2027 noin 67 miljoonaa euroa puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Panostus on tärkeä, mutta samalla on varmistettava koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kansallisen varautumisen resursseissa, materiaalivalmiudessa ja harjoittelussa on huomioitava alueiden erilaiset riskiprofiilit.
Terveydenhuollon ammattilaisena pidän erityisen tärkeänä palvelujen jatkuvuutta. Sairaaloiden, ensihoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen on pystyttävä toimimaan sähkö- ja tietoliikennehäiriöissä, kyberhyökkäysten aikana sekä tilanteissa, joissa normaalit toimitusketjut eivät toimi. Lääkkeitä, happea, verta, polttoainetta ja muita välttämättömiä tarvikkeita on oltava saatavilla myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Kymenlaakson asema itärajan läheisyydessä, suuri satamakokonaisuus, merkittävä teollisuus ja keskeiset liikenneväylät tekevät alueesta varautumisen kannalta poikkeuksellisen tärkeän. Samalla väestömme ikääntyy ja sairastavuus on korkealla tasolla. Nämä erityispiirteet on huomioitava valtakunnallisessa varautumisessa ja voimavarojen kohdentamisessa.
Toimintakykyä ei rakenneta vasta kriisin alettua. Hyvinvointialueiden, kuntien, pelastustoimen, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden vastuut ja yhteistyömallit on sovittava ja harjoiteltava jo normaalioloissa. Häiriötilanteessa ei saa syntyä epäselvyyttä siitä, kuka johtaa, kuka vastaa mistäkin ja miten apu tavoittaa sitä tarvitsevat.
Myös Ukrainan kokemuksista on syytä ottaa järjestelmällisesti oppia. Siellä terveydenhuoltoa ja muita välttämättömiä palveluja on jouduttu pitämään toiminnassa erittäin vaikeissa olosuhteissa. Kokemukset sairaaloiden varavoimasta, henkilöstön osaamisesta, hajautetuista toimintamalleista, lääkkeiden ja materiaalien saatavuudesta sekä palvelujen jatkuvuudesta ovat arvokkaita myös Suomelle. Opit on vietävä harjoituksiin, hankintoihin ja käytännön toimintamalleihin.
Turvallisuus syntyy osaavista ihmisistä, toimivista palveluista, riittävistä resursseista ja hyvästä johtamisesta. Varautumisen onnistuminen mitataan lopulta siinä, saako ihminen tarvitsemansa avun myös silloin, kun normaali arki ei enää toimi.
Johanna Hasu
Eduskuntavaaliehdokas
Toiminnanjohtaja, THM