Johanna Hasu: Arviointimenettely on Kymenlaaksolle herätys
Valtiovarainministeriö käynnisti Kymenlaakson hyvinvointialueen arviointimenettelyn taloudellisin perustein, ei palvelujen laadun tai potilasturvallisuuden vuoksi. Päätöksen tavoitteena on turvata lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut myös tulevaisuudessa. Samalla arviointimenettely on selkeä viesti siitä, ettei nykyinen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä ole kyennyt turvaamaan hyvinvointialueen taloudellista kestävyyttä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut muodostavat yhden kokonaisuuden. Ne ovat osa kokonaisturvallisuutta, jonka merkityksen olemme viime vuosina oppineet ymmärtämään entistä paremmin. Kun ihminen tarvitsee kiireellistä apua, palveluketjun on toimittava saumattomasti. Kansalaiselle ei ole merkitystä sillä, minkä organisaation vastuulle asia kuuluu – hän tarvitsee apua nopeasti ja oikeaan aikaan.
Liian usein päätöksiä on tehty talous edellä. Säästöjä on etsitty yksittäisistä palveluista arvioimatta riittävästi niiden vaikutuksia koko palveluketjuun. Se voi johtaa siihen, että kustannukset vain siirtyvät toiseen paikkaan ja ihmisten hoito tai avunsaanti vaikeutuu.
Kymenlaakson hyvinvointialueen arviointimenettelyn onnistuminen edellyttää uudenlaista johtamista. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta yhtä tärkeää on kuunnella niitä ammattilaisia, jotka työskentelevät päivittäin ihmisten parissa. Hoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät, ensihoitajat ja pelastajat tietävät käytännön kokemuksesta, missä palvelujärjestelmä toimii ja missä se ei toimi.
Arviointimenettelyyn johtivat lain taloudelliset kriteerit. Samalla on kuitenkin aiheellista kysyä, huomioiko nykyinen rahoitusmalli riittävästi Kymenlaakson hyvinvointialueen erityispiirteet: korkean sairastavuuden, ikääntyvän väestön, muuttuneen turvallisuusympäristön, itärajan läheisyyden sekä satamien ja muun kriittisen infrastruktuurin aiheuttamat lisävelvoitteet.
En näe arviointimenettelyä pelkkänä epäonnistumisena, vaan mahdollisuutena uudistaa Kymenlaakson hyvinvointialuetta. Se edellyttää kuitenkin yhteistä poliittista tahtoa ja vastuullista päätöksentekoa sekä sitoutumista pitkäjänteisiin uudistuksiin. Vastuu onnistumisesta on sekä hyvinvointialueen päättäjillä että valtiolla. Kymenlaakson on uudistettava toimintaansa määrätietoisesti, mutta samalla valtion on huolehdittava siitä, että rahoitus vastaa alueen todellisia palvelu- ja turvallisuustarpeita.
Johanna Hasu
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu