Jukka Kopran avauspuheenvuoro Kotkaniemi Foorumissa 5.8.

Avauspuheenvuoro — Kotkaniemi Foorumi, Luumäki 5.8.2026

Hyvät kuulijat

Olemme Kotkaniemessä, miehen kodissa, joka tiesi mitä raja merkitsee. Svinhufvudin ajan Suomi joutui opettelemaan sen, minkä me tässä ajassa opettelemme uudestaan: valtakunnan raja ei ole pelkkä viiva kartalla. Se on kansallisen turvallisuuden ensimmäinen kerros.

Viime viikolla se kerros petti Euroopassa. Ei täällä idässä, vaan etelässä.

Espanjan Ceutaan tuli Marokosta vuorokaudessa noin 50 000 ihmistä, viikon aikana arviolta 70 000. Ceutassa asuu 85 000. Suurin osa tuli uimalla aallonmurtajien ympäri. Ihmisiä kuoli — ja huomatkaa, kuinka eri lukuja siitä annetaan riippuen siitä, kuka arvion antaa. Lähes kaikki tulijat on jo palautettu Marokkoon.

Eilen EU:n ja Schengen-maiden sisäministerit kokoontuivat. Espanja sai varauksettoman tuen, mikä oli oikea vastaus. Haluan nostaa kolme asiaa siitä, miksi se on nimenomaan Suomen etu.

Ensinnäkin: solidaarisuus on vakuutus.

Pääministeri allekirjoitti lauantaina 22 EU-maan johtajan kirjeen, joka vaati ulkorajojen tehokasta suojaamista, laittoman maahantulon torjuntaa ja tukea Espanjalle. Se oli oikea päätös.

Espanjan ulkoraja on myös meidän ulkorajamme. Ja jos jäsenvaltion jättää yksin silloin kun sen raja pettää, on turha odottaa apua silloin kun oma pettää.

Meillä on tästä tuoretta kokemusta. Kun itäraja suljettiin joulukuussa 2023, Eurooppa ei kysellyt eikä luennoinut. Frontex tuli. Vakuutusmaksu maksetaan silloin kun toisella on hätä, ei silloin kun itsellä on. Maksu on halpa, ja korvaus saadaan silloin kun hätä on omalla kohdalla.

Toinen: meidän on ymmärrettävä, miltä maailma näyttää Madridista.

Espanjalle, Portugalille ja Italialle Venäjä ei ole se ensisijainen uhka, joka herättää eniten huolta, kuten täällä Suomessa. Vaikka Venäjä on Natossa luokiteltu uhkaksi koko Euroopalle, Ceutan kaltainen tapahtuma on Etelä-Euroopan maille todennäköisin uhka. Naton eteläisen naapuruston toimintasuunnitelma hyväksyttiin Washingtonissa 2024 juuri tämän takia, ja siksi liittokunta puhuu 360 asteen turvallisuudesta.

Me olemme hyötyneet tästä eniten. Suomen uhkakuva otettiin todesta, eikä se ollut ilmaista. Niin meidänkin on otettava toisten liittolaisten uhkakuvat todesta.

Toisaalta kyse ei ole kahdesta eri uhasta. Kyse on samasta menetelmästä, välineellistetystä maahantulosta. Marokko keksi sen jo vuonna 1975, kun kuningas lähetti 350 000 aseetonta ihmistä Espanjan Saharaan — ja se toimi. Ceuta 2021 ja 2026. Turkki 2016. Valko-Venäjän raja 2021. Suomen itäraja 2015 ja 2023. Puola ja Liettua, juuri nyt. Ilmansuunta vaihtuu, käsikirjoitus ei.

Kolmas: säännöt ratkaisevat — ja niistä käydään informaatiosotaa.

Espanjan korkein oikeus linjasi 29. kesäkuuta, ettei nopeaa rajalta käännyttämistä voi soveltaa niihin, jotka otetaan kiinni merellä, koska he eivät ylitä mitään fyysistä estettä. Heidät on käsiteltävä tavallisessa hallintomenettelyssä. Se ei tarkoita, että he saisivat jäädä. Palautus Marokkoon on edelleen mahdollinen, ja menettely voi olla nopea.

Mutta se, mitä tuomioistuin kirjoitti, ei ole sama asia kuin se, mitä ihmiset uskoivat sen kirjoittaneen. Rajan toisella puolella levitettiin viestiä: meritse tulevaa ei palauteta. Espanjan hallituksen mukaan salakuljetusverkostot levittivät sitä tarkoituksella.

Tästä seuraa opetus, joka koskee Suomea suoraan. Hybridivaikuttamisessa tuomioistuimen ratkaisu on vaikuttamisen raaka-ainetta, ja kaikki epävarmuus, poliittinen kiistely tai tulkinnanvaraisuus parantavat vaikuttajan mahdollisuuksia aseistaa lakimme ja oikeutemme meitä itseämme vastaan. Suomen rajaturvallisuuslaki on voimassa vuoden loppuun. Jatkoesitys on lausunnoilla 14. elokuuta asti ja tulee eduskuntaan syyskuussa. Se on vietävä läpi. Ja se on kirjoitettava niin yksiselitteiseksi, ettei sitä voi tulkita väärin Telegramissa.

Samalla on sanottava suoraan se, minkä 22 EU-maan johtajaa kirjeessään sanoi: laajat laittomien maahantulijoiden laillistamisohjelmat ovat haitallinen vetovoimatekijä. Niiden vaikutukset eivät jää kansallisiksi. Siksi niistä on voitava puhua unionin tasolla, ja siksi se kysymys ei saa jäädä syksyllä pöydälle.

Lopuksi.

Yksi asia Ceutassa toimi. Frontex totesi eilen, ettei Schengen-alue ollut missään vaiheessa vaarassa — koska Ceutasta ei pääse eteenpäin ilman rajatarkastusta. Se ei ollut onnea vaan rakenne, joka oli tehty valmiiksi etukäteen.

Turvallisuus ei synny reagoimalla. Se synnytetään rauhan aikana, säädöksinä, aitoina ja sopimuksina, jotka ovat voimassa sinä päivänä kun niitä tarvitaan.

Ceutassa raja petti yhdessä aamussa. Etelä-Karjalassa voimme kuvitella, miltä se voi näyttää. Syksyllä 2023 tänne pyrki kymmenien tuhansien ihmisten sijaan satoja — ja se riitti sulkemaan itärajan, joka on kiinni edelleen. Meillä on EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjää vastaan. Esteaita valmistuu tämän vuoden lopussa. Se ei estä määrätietoista hyvin valmistautunutta tulijaa, mutta se antaa rajavartijoillemme aikaa reagoida.

Rakennetaan se aika itsellemme nyt. Ja pidetään jatkossa huoli siitä, että kun jonkun toisen raja pettää, Suomi on se maa, joka on ensimmäisenä auttamassa eikä viimeisenä arvostelemassa.

Arvoisat kuulijat,

meille suomalaisille on tyypillistä, että tarkastelemme puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita ja uhkakuvia melko suorassa suhteessa Venäjään. Tämä johtuu lähinnä maantieteellisestä sijainnistamme. Meidän utp-ajatteluamme on kuitenkin syytä kehittää ja laajentaa, jotta ymmärrämme liittokunnan kokonaisuuden ja uhkapotentiaalien moninaisuuden paremmin.

Yksi esimerkki riittää. Ceuta ja Melilla eivät kuulu Washingtonin sopimuksen kuudennen artiklan maantieteelliseen soveltamisalaan. Espanja on elänyt sen epäselvyyden kanssa vuodesta 1982. Sopimuksen maantiede on vuosilta 1949 ja 1951 — uhat eivät ole. Tämän kaltaisia kysymyksiä liittokunnan on kyettävä käsittelemään, ja Suomen kannattaa olla siinä keskustelussa mukana ennen kuin se koskee meitä.

Siksi halusin puheenvuorossani näitä asioita valottaa, ja siksi tämä edessämme oleva päivä puheineen ja paneelikeskusteluineen on tärkeä.

Tervetuloa Kotkaniemi Foorumiin!

Jukka Kopra
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja