Lilla Saaristo: Kukaan ei kasva enää yksin – Etelä-Karjalassa rakennetaan nyt yhteyttä
Lasten ja nuorten hyvinvointi ei synny yksittäisistä palveluista, vaan arjen kokonaisuudesta. Se rakentuu ihmisten välisistä suhteista, toimivista rakenteista ja siitä, että eri toimijat kulkevat samaan suuntaan.
Olen saanut tehdä työtä varhaiskasvatuksen opettajana, ammatillisena opettajana, toimia vuorovaikutuksen, psykologian ja hyvinvoinnin viitekehyksestä käsin. Olen nähnyt saman ilmiön toistuvan; lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu suhteissa. Siinä, miten häntä katsotaan, kuunnellaan ja kannatellaan – ja siinä, miten vanhempia kohdataan ja perheitä huomioidaan.
Siksi ajattelen, että ilman toimivaa kokonaisuutta emme voi saavuttaa vaikuttavia tuloksia.
Etelä-Karjalan kunnat ja hyvinvointialue (Ekhva) rakentavat parhaillaan Etelä-Karjala kasvattaa yhdessä -toimintamallia, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen palveluja ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia yli organisaatiorajojen. Keskiössä on vanhemmuuden tuki, joka alkaa jo raskausajasta ja jatkuu neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Lisäksi valmistellaan koko maakuntaa koskevia, tutkimustietoon ja kansallisiin linjauksiin perustuvia suosituksia arjen tueksi.
Pidän tätä merkittävänä, koska yhteinen suunta tuo arkeen johdonmukaisuutta – ja juuri sitä perheet tarvitsevat. Mallin ytimessä on ajatus, jonka vahvistavat sekä tutkimus että käytännön työ: lapsen kasvu ei tapahdu erillään, vaan suhteissa. Kun tämä ymmärretään, muuttuu myös tapa tehdä työtä. Perheet, varhaiskasvatus, koulu, harrastukset ja palvelut eivät ole erillisiä osia, vaan kokonaisuus, joka joko toimii – tai ei toimi.
Elämme ajassa, jossa yhteisöllisyys ei ole enää itsestäänselvyys. Olen työssäni nähnyt, miten yhteyden kokemus on ohentunut. Kohtaamiset ovat vähentyneet, ja korona-aika katkaisi monia yhteyksiä, joita ei ole vielä täysin saatu takaisin. Tämä näkyy erityisesti hiljaisena yksinäisyytenä.
En usko, että pelkkä hyvä tahto riittää. Tarvitsemme myös rakenteita, jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Tiedämme tutkimuksesta ja vuorovaikutustyöstä, että yhteys toisiin ihmisiin on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Siksi yhteisöllisyys on tehtävä näkyväksi ja tietoiseksi valinnaksi.
Etelä-Karjalassa nyt rakennettava malli vastaa tähän tarpeeseen. Se kokoaa yhteen kunnat, hyvinvointialueen ja muut toimijat – mutta edellyttää samalla meiltä yhteistä tahtoa muuttua.
Tiedän sekä käytännön työstä että päätöksenteosta, että parhaat ratkaisut syntyvät silloin, kun tahtotila on riittävän vahva: halu uudistua, tehdä rohkeita valintoja ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Siksi katse on suunnattava vahvasti sinne, mistä kaikki alkaa – lapsuuteen.
Lilla Saaristo
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu