Christa Carpelan: Ennakkovaikutusten arviointi tekee päätöksenteosta parempaa
Hyvinvointialueilla tehdään parhaillaan päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain taloudesta, organisaatioista tai palveluverkoista, vaan ihmisten arjesta, palveluiden toimivuudesta ja koko alueen elinvoimasta. Juuri siksi päätöksenteossa tarvitaan ennakkovaikutusten arviointia.
Ennakkovaikutusten arvioinnin avulla on mahdollista tunnistaa myös sellaisia kielteisiä vaikutuksia, joita päätöksellä ei ole tarkoituksella tavoiteltu. Se auttaa hahmottamaan päätösten suoria ja epäsuoria vaikutuksia sekä tarkastelemaan tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia useasta eri näkökulmasta. Keskustelu voidaan ankkuroida enemmän tosiasioihin silloin, kun mahdolliset seuraukset tuodaan avoimesti etukäteen näkyville.
Päättäjien pitää tietää, mistä he päättävät.
Tietoperustainen päätöksenteko on kestävän ja vastuullisen johtamisen perusta. Hyvät päätökset eivät synny oletuksista, siiloista tai kiireestä, vaan huolellisesta valmistelusta, vaihtoehtojen arvioinnista ja avoimesta yhteistyöstä viranhaltijoiden ja päättäjien välillä. Tutkimuksissa juuri vaihtoehtojen tarkastelua on pidetty ennakkovaikutusten arvioinnin suurimpana lisäarvona.
Ennakkovaikutusten arviointi hyödyttää kaikkia päätöksenteon osapuolia. Valmistelu muuttuu järjestelmällisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi, yhteistyö eri toimialojen välillä vahvistuu ja vastuut selkeytyvät. Päättäjille arviointi antaa paremmat mahdollisuudet vertailla vaihtoehtoja ja ymmärtää päätösten kokonaisvaikutuksia. Asukkaille se lisää avoimuutta, osallisuutta ja luottamusta siihen, että päätösten vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa on aidosti arvioitu.
Hyvinvointialueilla tämä korostuu erityisesti siksi, että yhden palvelun tai toiminnon muutos voi vaikuttaa laajasti myös muihin palveluihin, henkilöstöön, kustannuksiin tai palveluiden saavutettavuuteen. Jos vaikutuksia tarkastellaan vain yhden toimialan näkökulmasta, kokonaisuus jää helposti hahmottamatta.
Siksi ennakkovaikutusten arviointi edellyttää siiloajattelusta luopumista. Tarvitaan yhteistä toimintakulttuuria, jossa asioita tarkastellaan organisaatiokeskeisyyden sijaan kokonaisuuksina. Jonkin yhden toimialan päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia toisen toimialan toimintaan, kustannuksiin tai palvelutarpeeseen.
Arviointi auttaa myös ymmärtämään päätösten pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia. Jokin ratkaisu voi hetkellisesti lisätä kustannuksia, mutta samalla vähentää tulevia menoja toisaalla tai ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmin. Kaikkia vaikutuksia ei voida koskaan ennustaa täydellisesti, sillä ne syntyvät usein pitkien vaikutusketjujen kautta. Silti arvioinnin avulla voidaan tunnistaa, mitä vaikutuksia on erityisen tärkeää tarkastella perusteellisemmin.
Keskeistä on myös luottamus. Yhteinen keskustelu eri toimialojen viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja päättäjien välillä lisää valmistelun uskottavuutta ja laatua. Jos arviointi jää yhden henkilön näkökulman varaan, syntyy helposti riski siitä, että vaikutusten arvioinnista tulee enemmän oman tavoitteen perustelua kuin aidosti moninäkökulmaista tarkastelua. Silloin arvioinnin alkuperäinen tarkoitus vaarantuu.
Ennakkovaikutusten arviointi ei ole byrokraattinen lisä päätöksenteossa. Se on tiedolla johtamisen väline, joka auttaa tekemään parempia, vaikuttavampia ja kestävämpiä päätöksiä. Ja juuri niitä hyvinvointialueilla nyt tarvitaan.
Christa Carpelan
Aluevaltuuston puheenjohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue