Saara Kiventöyry: Valinnanvapauskokeilu 65-vuotta täytäneille
Valinnanvapauskokeilun käytöstä on uutisoitu Kelan julkaistua tiedotteen asiasta. Kokeilu on lisännyt lääkärikäyntejä sekä yksityispuolella että julkisessa terveydenhuollossa.
Hallitusohjelman mukaisesti kokeilun tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta kehittämällä Kela-korvausjärjestelmää, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja palveluiden saatavuutta sekä keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Valinnanvapauskokeilulla halutaan edistää yksityisen terveydenhuollon hyödyntämistä, nopeuttaa kontaktia yleislääkärin kanssa sekä tarjota mahdollisuus vaikuttaa hoitopaikkaan ja lääkäriin, mikä vahvistaa hoidon jatkuvuutta.
Valinnanvapauskokeilu ei ole saavuttanut tavoitettaan edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä. Yksityislääkärillä asioi suurituloiset kaupunkilaiset. Vastaavasti jo paljon palveluja käyttänet asioivat edelleen julkisella. Kelasta arvioidaan, että erot tasoittuvat vähitellen.
Kokeilun lääkärinvastaanottoaika on rajattu lyhyeksi, 20 minuuttia, laboratoriotutkimus – ja röntgenkuvausvalikoima on suppea. Suurituloiset ovat lähtökohtaisesti terveempiä kuin pienituloiset, joten kokeilu soveltuu heille paremmin, kun otetaan huomioon rajoitukset. Kokemukseni mukaan kokeilua hyödyntävät vastikään eläköityneet, joilla ei ole ollut kontaktia julkiseen terveydenhuoltoon ja kokeilun myötä tulevat tutulle “omalääkärille” työterveyshuoltoon. Kollegoiden kokemuksista tiedän, että jonkun verran käy monisairaita potilailla, jotka kokevat etteivät ole tulleet kuulluksi julkisella tai haluavat toisen mielipiteen. Flunssan takia käydään myös. Pitkäaikaissairauksien kontrolleja on julkisella siirretty paljon lääkäreiltä hoitajille tai etäpalveluun, mutta moni haluaa edelleen uusia verenpainelääkityksen lääkärinvastaanotolla. Lääkärinvastaanotolle pääse ilman hoidontarpeenarviota.
Suppean tutkimusvalikoiman ja rajallisen ajan vuoksi potilaita on ohjattava jatkotutkimuksiin – ja hoitoon julkiseen sairaanhoitoon. Tässä yhteistyössä on kehitettävää, jotta resursseja käytetään järkevästi. Lähetekäytäntöä ei ole olemassa Kymenlaakson hyvinvointialueella eri perustasojen välillä: tiedon vaihto tapahtuu potilaan kautta.
Kokeilu jatkuu vuoden 2027 loppuun. Mielestäni on hyvä, että kokeilua arviodaan säännöllisesti, mutta analyysit on tehty pitkälti euroina ja suoritteina. Johanna Vuorelma (HS 10.4.26) otti esiin arvoloukun, johon hyvinvointivaltiomme on ajautunut: hyvin kapeita mittareita seurataan arvojen sijaan. Rahojen ja suoritteiden lisäksi pitäisi mitata myös saatuja terveydellisiä hyötyjä ja asiakkaiden kokemuksia. Tällä hetkellä iso osa suomalaisista kokee pelkoa yksin jäämisestä hädän hetkellä. Meidän päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on yllä pitää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointivaltion arvoja talouden lisäksi.
Saara Kiventöyry
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu (kok.)
Työterveyshuollon erikoislääkäri, yleislääkäri