Johanna Hasu: On aika puhua suoraan: Kymenlaakson taloutta ei saada kestävälle uralle ilman rakenteellisia uudistuksia

Kymenlaakson hyvinvointialueen taloutta ei pidetä alijäämäisenä siksi, että tulot olisivat yksinään riittämättömät. Todellinen syy on se, että menot ylittävät vuodesta toiseen kestävän rahoituksen tason. Kyse ei ole vain resursseista, vaan ennen kaikkea rakenteista ja päätöksenteon tavasta. Vaikeita ratkaisuja on lykätty liian pitkään.

Strategiassa korostetaan talouden tasapainoa, kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja toimivia palveluketjuja. Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan muutu käytännöksi, ellei päätöksentekoon sisälly rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka aidosti muuttavat toimintaa.

On sanottava selvästi: jos alijäämä hyväksytään osaksi arkea, ongelmaa ei ratkaista – se vain siirretään tuleville vuosille.

Hyvinvointialueella, jossa menot kasvavat tuloja nopeammin, ei ensisijainen tarve kohdistu lisärahoitukseen. Tarve kohdistuu johtamiseen ja rakenteiden uudistamiseen. Päällekkäisyydet on purettava, palvelurakennetta on selkeytettävä ja ajattelutavasta, jossa mikään ei saa muuttua, on luovuttava. Elinvoimaa syntyy vain uskottavuudesta, ja uskottavuus rakentuu rohkeista ratkaisuista.

Kymenlaaksossa on toimittava toisin kuin aiemmin. On osoitettava, että rakenteet voidaan korjata ja tulevaisuus rakentaa kestävälle perustalle. Tämä edellyttää, että viimeistään vuoden 2027 talousarviossa esitetään konkreettiset rakenteelliset uudistukset ja menoja vähentävät toimenpiteet.

Kun muutosta uskalletaan vaatia ja viedä eteenpäin, alijäämäkehitys voidaan pysäyttää. Ja jos siinä onnistutaan, hyvinvointialue voidaan pitää omissa käsissä – juuri siellä, missä sen kuuluukin olla.

Johanna Hasu
Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuutettu