Emma Multanen: Asiakas- ja potilasturvallisuus on hyvinvointialueiden toiminnan ydin myös muutosten keskellä

Hyvinvointialueet elävät parhaillaan suurten muutosten aikaa. Taloudelliset paineet ja rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, mutta samalla ne koskettavat suoraan ihmisiä, niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Monilla alueilla käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut herättävät ymmärrettävästi epävarmuutta ja huolta. Näiden vaikeiden päätösten keskellä on kuitenkin muistettava se, mikä on hyvinvointialueiden perustehtävä: asiakas- ja potilasturvallisuus.

Turvallinen hoito ja palvelu eivät ole vain toiminnan laatukriteereitä, ne ovat koko järjestelmän uskottavuuden perusta. Kun ihmiset voivat luottaa siihen, että he saavat oikea-aikaista, turvallista ja laadukasta hoitoa, hyvinvointialue täyttää perustehtävänsä. Tämä luottamus ansaitaan joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa.

Hyvinvointialueilla asiakas- ja potilasturvallisuutta kehitetään pitkäjänteisesti. Käytössä on erilaisia ilmoitusjärjestelmiä niin asiakkaille, kuin henkilöstölle, joiden avulla tunnistetaan riskejä ja opitaan virheistä. Yhtä tärkeää kuin ilmoitusten tekeminen on se, että työntekijät uskaltavat ja kokevat voivansa turvallisesti tuoda esiin havaintoja, poikkeamia ja huolia ilman pelkoa syyllistämisestä. Vahva turvallisuuskulttuuri perustuu juuri tähän avoimuuteen ja luottamukseen, siihen, että jokainen työntekijä ymmärtää oman roolinsa turvallisuuden rakentajana. Mutta kun henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla, yksiköitä yhdistetään ja epävarmuus tulevasta kasvaa, on todellinen riski, että tämä turvallisuuskulttuuri joutuu koetukselle. Pelko yhteistoimintaneuvotteluista ja täten työpaikan menettämisestä ei saa koskaan muodostua esteeksi sille, että työntekijä uskaltaa ilmoittaa epäkohdista, vaaratilanteista tai turvallisuutta uhkaavista havainnoista.

Asiakas- ja potilasturvallisuus ei kuitenkaan heikkene automaattisesti muutosten myötä, jos johtaminen on ennakoivaa ja avointa. Nyt jos koskaan tarvitaan turvallisuusjohtamista, joka perustuu luottamukseen, osallistumiseen ja selkeään viestintään. Jokaisella päätöksellä – olipa kyse henkilöstörakenteista, palveluverkosta tai toimintamallien uudistamisesta, on vaikutus turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että vaikutusten arviointi on aidosti osa päätöksentekoa: miten tämä muutos näkyy asiakkaiden ja potilaiden turvallisuudessa arjen tasolla?

Samalla on muistettava, että turvallisuus rakentuu työhyvinvoinnin ja osaamisen varaan. Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja voivat osallistua kehittämiseen, sitoutuminen turvallisiin toimintatapoihin vahvistuu. Myös esihenkilöiden ja johdon rooli on ratkaiseva: turvallisuutta ei johdeta etäältä, vaan läsnäololla, kuuntelemisella ja tuella.

Hyvinvointialueilla on runsaasti hyviä käytäntöjä, digitaalisia ratkaisuja ja moniammatillista yhteistyötä, joiden avulla voidaan tukea turvallisuutta myös rajallisilla resursseilla. Ekhvassa, kuten monilla muillakin alueilla, on viime vuosina kehitetty uusia malleja turvallisuuden ja oppimisen tukemiseen. Näitä hyviä käytäntöjä on tärkeää jakaa ja soveltaa valtakunnallisesti, turvallisuus ei tunne aluerajoja.

Kun yhteistoimintaneuvottelujen aiheuttama epävarmuus kasvaa, on erityisen tärkeää viestiä selkeästi ja johdonmukaisesti siitä, että asiakas- ja potilasturvallisuus on ja pysyy hyvinvointialueiden toiminnan kivijalkana. Turvallinen hoito ja palvelu eivät ole säästökohteita, vaan edellytys sille, että hyvinvointialueiden perustehtävä toteutuu ja kansalaisten luottamus julkisiin palveluihin säilyy.

Turvallisuutta ei rakenneta vain ohjeilla ja mittareilla, vaan teoilla, jotka osoittavat arvostusta työntekijöitä ja asiakkaita kohtaan. Muutosten keskellä juuri tämä on tärkein viesti: Jokaisen asiakkaan, potilaan ja työntekijän turvallisuus on yhteinen asia, josta emme tingi!

Emma Multanen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu
Sairaanhoitaja YAMK, tekniikan yo