Päivi Löfman: Onnellisimmat työntekijät – Entä myös onnellisimmat potilaat?
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa vuosille 2025-2029 on visiona Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät. Tutkimuksissa on havaittu, että potilaan kunnioittava kohtelu, ymmärrettävän tiedon antaminen ja tiedonkulku lisäävät luottamusta hoitoon ja parantavat hoitokokemuksen laatua ja hoitosuhdetta. Lisäksi empaattinen ja aktiivinen kuuntelu edistää hoitoon sitoutumista, hoitomyöntyvyyttä ja vähentää pelkoja.
Potilaalla on oikeus tulla kuulluksi omassa hoidossaan. Potilaan kuuntelu ja arvokas kohtelu ovat hoitotyön laadun keskeiset tekijät. Ennen kaikkea arvokas kohtelu näkyy hyvänä hoitokokemuksena, potilastyytyväisyytenä ja parempina hoitotuloksina. Voisiko tämä tarkoittaa onnellisimpia potilaita?
Hyvä potilaan kohtaaminen tarkoittaa kunnioittamista ja tasavertaista kohtelua ilman leimaamista. Potilaan aktiivinen kuuntelu auttaa hoitotyöntekijää ymmärtämään paremmin potilasta, hänen odotuksiaan hoidolle ja mahdollisia pelkoja. Potilaalle on tärkeää tarjota tietoa ymmärrettävästi ja kunnioittaa potilaan päätöksiä. Nämä asiat eivät ole pelkästään eettisiä lähtökohtia vaan ovat kirjattuina Potilaslakiin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Tärkeimpinä kohtina ovat: oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun, tiedonsaantioikeus ja potilaan itsemääräämisoikeus.
Aktiivinen, ammatillinen kuunteleminen ja hyvä potilaan kohtaaminen ovat taitoja, joita voi opetella ja edistää työyhteisössä. Hoitotyön koulutuksessa vuorovaikutustaitojen opetus on keskeistä. Kuitenkin työyhteisössä voidaan tarvita näiden ja empatiataitojen koulutusta. Tarvitaan myös kulttuurista herkkyyttä monikulttuuristen potilaiden kanssa, moniammatillista tukea, resursointia, potilaan toiveiden kirjaamista ja riittävän ajan varmistamista kohtaamisiin. Mielestäni oleellisimmat asiat ovat tiedonannon selkeys ja potilaalta tiedon ymmärtämisen varmistaminen.
Omissa tutkimuksissani juuri tiedollisen ja psyykkisen tuen antaminen, potilaan päätöksenteossa tukeminen ja rohkaisu ovat oleellisia, jotta potilas voi tehdä omaa hoitoaan koskevia päätöksiä ja olla tyytyväinen hoitoon. Juuri aktiivinen kuuntelu ja aito läsnäolo on oleellista. Erään pelokkaan potilaan kertomana paras hoitotyöntekijä oli sellainen, joka ymmärsi ja tunnisti potilaan tarpeet, ja tarjosi ratkaisun, vaikka potilas ei ollut sitä itse osannut ilmaista tai tiennyt pyytää. Tästä esimerkkinä rauhoittavan musiikin kuuntelun tarjoaminen puudutusleikkauksen jälkeen. Potilas oli onnellinen.
Aktiivinen kuuntelu, potilaan toiveiden esiin nostaminen, osallistaminen päätöksentekoon ja selkeä tiedottaminen on haastavaa. Tähän vaikuttaa muun muassa henkinen kuormitus hoitotyössä, ennakkoasenteet, kiire ja jopa puutteet viestintätaidoissa. Erityistä osaamista, aikaa ja työyhteisön tukea vaaditaan saattohoidossa, psyykkisesti kuormittuneiden potilaiden ja erilaisuuden kohtaamisessa. Toisaalta potilaslähtöisyys ei vaadi suuria resursseja vaan enemminkin merkityksellisiä aitoja kohtaamisia potilaan kanssa: potilaan kuuntelu ja kunnioittava kohtelu ovat hoitotyön ydintä.
Päivi Löfman
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu
Terveystieteiden tohtori, filosofian tohtori