Päivi Löfman: Sairaanhoitaja alansa asiantuntijana
Sairaalaverkkokeskustelu on ollut vilkasta ja tarkoituksenmukaista Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Laajan päivystyksen sairaala on ydinasia alueemme palvelutarpeelle. Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee jatkuvasti lisääntyvää palvelutarpeen voimakasta nousua. Ikääntyvän väestön hoitamiseen tarvitaan lähitulevaisuudessa tuhansia hoitotyöntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalalla haasteina ovat hoitohenkilöstön riittävyys palvelutarpeeseen nähden, veto- ja pitovoima, hoitajamitoitus ja tavoite nopeuttaa hoitoon pääsyä. Eläkeläisten työpanos ja työuran joustavuus palkkauksen ohella eivät enää riitä. Lisäksi huolta aiheuttaa keskustelu sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien supistamisesta.
Onneksi hakijamäärät ovat yleisesti kuitenkin kasvaneet. Lahdessa ja Lappeenrannassa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu sai juuri päättyneessä yhteishaussa yhteensä lähes 600 hakemusta enemmän kuin viime keväänä. (Etelä-Saimaa 3.4.) Verkossa suoritettavat koulutukset kiinnostivat eniten hakijoita, kun voi sovittaa yhteen työtä, perhettä ja vapaa-aikaa, kertoi vararehtori Merja Heino. Jatkuuko opiskelijoiden riittävä hakeutuminen?
Opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto on yksi auttava tekijä työntekijäpulaan. Kansainvälinen muutto on kasvanut kaupungissamme, ja merkittävä osa on opiskelijoita. Hoitajien riittävyyden takaamiseksi tarvitaan kaikkien hyvinvointialueiden, kuntien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyötä.
Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka koulutus pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiiviin. Siinä määritellään yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ydinosaaminen. Sairaanhoitajan (AMK) koulutus kattaa 210 opintopistettä ja suunniteltu kesto on 3,5 vuotta. Ammatillinen asiantuntijuus muodostuu useista osa-alueista, kuten muun muassa eettisyys, asiakaslähtöisyys, kommunikointi, moniammatillisuus, terveyden edistäminen, johtaminen, ohjaus- ja opetusosaaminen, omahoidon tukeminen, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen, laadun varmistus, potilas- ja asiakasturvallisuus sekä informaatioteknologia ja kirjaaminen.
Hyvinvointialueilla etä- ja digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet, joten myös digiosaaminen on oleellinen hoitajan taito. Dokumentointi ja kirjaaminen ovat osa potilasturvallisuutta ja siksi tarkoituksenmukaisia toimintoja. Mitään ei ole tehty, mitä ei ole kirjattu. On kritisoitu kirjaamisen ja kansliatyön kasvanutta osuutta hoitotyössä. Tosin eri tahojen päällekkäinen kirjaaminen on turhaa.
Kun koulutuksessakin panostetaan ja arvostetaan yhtä tärkeänä kaikkia hoitotyön osa-alueita, niin ulkopuolelta tulee myös välttää eri toimintojen keskinäistä arvottamista. Ikääntyvien palvelut, päivystysyksikkö, operatiivinen ja konservatiivinen hoitotyö ja terveyden edistäminen vaativat kaikki osaavia ja vastuuntuntoisia hoitotyön ammattilaisia. Juuri korkeimmin koulutettujen tulisi olla välittömässä potilaan hoitotyössä. Onkin aikaisemin ironisesti sanottu, että korkeimmin koulutetut ovat kuitenkin kauimpana potilaasta.
Päivi Löfman
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu
Terveystieteiden tohtori ja filosofian tohtori