Petri Putkinen ja Jenni Rautio: Kouluterveydenhuollon jonot näkyviin
Kouluterveydenhuollon määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset ovat lakisääteinen osa perusterveydenhuoltoa. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla toteutettavissa tarkastuksissa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat lapsen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä yhdessä perheen ja koulun kanssa. Kyseessä on varhaisen tuen työkalu.
THL:n Avohilmo-aineisto herättää kysymyksen siitä, toteutuvatko kouluterveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti Etelä-Karjalassa. Rautjärvellä, Parikkalassa ja Ruokolahdella laajojen terveystarkastusten toteutumisessa näkyy suuria vaihteluita. Parikkalassa keskimäärin joka neljäs lapsi jää ilman lakisääteistä tarkastusta, Rautjärvellä noin viidesosa. Ruokolahdella toteuma on maakunnan keskitasoa parempi.
| 2021 | 2022 | 2023 | ||||||||
| 1.lk | 5.lk | 8.lk | 1.lk | 5.lk | 8.lk | 1.lk | 5.lk | 8.lk | ||
| Parikkala | 66 % | 74 % | 67 % | 81 % | 100 % | 45 % | 94 % | 69 % | 70 % | |
| Rautjärvi | 70 % | 92 % | 79 % | 67 % | 89 % | 86 % | 74 % | 81 % | 86 % | |
| Ruokolahti | 93 % | 88 % | 89 % | 100 % | 100 % | 98 % | 100 % | 95 % | 87 % | |
| EKHVA yht. | 84 % | 82 % | 73 % | 88 % | 89 % | 82 % | 75 % | 81 % | 75 % | |
Laajat terveystarkastukset, toteuma-% vuosittain (Avohilmo/THL)
Pohjoiskunnissa laajat terveystarkastukset ovat jo vuosia käytännössä tarkoittaneet ostopalvelulääkärin vastaanottomaratonia kesän alussa. Lapsen näkökulmasta puoli vuotta myöhässä toteutuva tarkastus ei ole oikea-aikainen palvelu. Jos ekaluokkalaisen näkö vaatisi silmälasit jo syksyllä, tärkeä vuosi lukemaan oppimisessa on menetetty suvivirren soidessa.
Kun ostopalvelulääkäri käy koululla vain viikon tai kaksi vuodessa ja muu toiminta nojaa etäyhteyksiin, lain tarkoittama kouluyhteisöön kiinnittyvä palvelu jää etäiseksi. Erityisesti 5.-luokkalaisten tarkastuksissa korostuvat mielialaan ja koulumotivaatioon liittyvät huolet, joihin etävastaanotto sopii heikosti. 8. luokkalaisen kohdalla tarkastuksen puute voi pahimmillaan vaikeuttaa toiselle asteelle siirtymistä.
Tiukassa aikataulussa toteutetut lääkärintarkastukset voivat kaventaa tarkastuksen painopisteen yksittäisiin mittaustuloksiin, jolloin lapsen ja perheen kokonaistilanne jää sivurooliin. Haaste korostuu erityisesti silloin, kun terveydenhoitajan havainnot kirjataan jo syyslukukaudella, mutta lääkärin tapaaminen toteutuu vasta seuraavan kesän alussa. EKHVA kuvaa kouluterveydenhoitajan ja lääkärin muodostavan tiimin, joka yhdessä tukee oppilasta kokonaisvaltaisesti, mutta yli puolen vuoden viive heikentää käytännössä tämän yhteistyön jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.
Kouluterveydenhuollon lakisääteisten palvelujen viiveet jäävät helposti piiloon, koska niihin ei sovelleta hoitotakuuta. Nuoret eivät myöskään itse pidä aiheesta ääntä samalla tavalla kuin aikuiset terveyspalvelujen käyttäjät. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on yhteiskunnan edullisin tapa ehkäistä myöhempiä ongelmia. Mitä myöhemmin ongelmiin puututaan, sitä raskaammiksi ja kalliimmiksi ne muuttuvat lapselle, perheelle ja yhteiskunnalle.
Terveydenhuoltolakiin on tehty kouluterveydenhuollon keventämistä koskevia esityksiä. MLL on lausunnossaan varoittanut, että kouluterveydenhuollon heikentäminen voi lisätä eriarvoisuutta ja jättää haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ilman varhaista tukea. Niin kauan kuin laki velvoittaa nykyiseen palvelutasoon, sitä tulee noudattaa.
Jos lakisääteisen palvelun tuottamiseen ei pystytä, ratkaisu ei voi olla palvelun hiljainen rapauttaminen pohjoiskunnissa. Lakien muuttaminen kuuluu eduskunnalle, ei hyvinvointialueiden säästöpäätöksille. Meidän päättäjien tehtävä on varmistaa, ettei lasten oikeus palveluihin riipu postinumerosta. Oikea-aikaisten palvelujen turvaamiseksi on syytä arvioida myös uusia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto voisi olla palveluseteli, jolla perhe voisi hakeutua hyväksytylle lääkärille silloin, kun koulun palvelu ei toteudu oikea-aikaisesti.
Petri Putkinen, aluevaltuutettu ja Jenni Rautio, varavaltuutettu
Etelä-Karjalan hyvinvointialue