Jenni Rautio: Opiskeluhuolto etänä – täyttyykö lain henki Rautjärvellä?
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä terveydenhuoltolaki edellyttävät, että opiskeluhuolto eli terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palvelut muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Palvelut ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla ja ne tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä opetuksen järjestäjän, oppilaiden ja huoltajien kanssa, ensisijaisesti koulussa.
Näitä velvoitteita vasten on perusteltua kysyä, miten opiskeluhuolto toteutuu Rautjärvellä. Viime vuosina kunnassa ei ole ollut nimettyä koululääkäriä eikä psykologia. Viime vuoden lopulla myös kouluterveydenhoitajan työskentely koululla päättyi. Opiskeluhuollon terveydenhuollon ammattilaisten nelikosta jäljellä on enää kuraattori kahtena päivänä viikossa.
Opiskeluhuoltoryhmän vanhempien edustajana ja neljän peruskouluikäisen lapsen äitinä olen hämmästynyt siitä, että koululääkärin ja psykologin kerrotaan olevan ”vain konsultoiva”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lääkärin arvio lapsesta perustuu terveydenhoitajan välittämiin tietoihin. Kouluterveydenhoitajan puuttuessa tiedonkulkukin on nyt katkennut.
Kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestettävä lain velvoittamien määräaikojen ja henkilöstömitoitusten puitteissa. Vanhempien saamassa Wilma-tiedotteessa psykologipalveluihin ohjataan Oma EKHVA:n chatin kautta. Kun palveluohjaus tulee botilta ja apu toteutuu etänä, perheille jää epäselväksi, missä ja kenen kanssa lapsi lopulta kohdataan. Seitsemän työpäivän määräaika avun pyytämisestä henkilökohtaiseen tapaamiseen taitaa toteutua muodollisesti vain tilastoissa. Henkilöstöresurssit tuntuvat näennäisiltä.
Opiskeluhuollon palvelut eivät saa nojata etäyhteyksiin ja konsultaatioihin ilman pysyvää läsnäoloa koulussa. Aluehallintovirasto onkin tuoreessa valvontapäätöksessään todennut Eloisalle, ettei opiskeluhuollon psykologipalveluja voida järjestää pääosin etänä, vaan niiden tulee toteutua ensisijaisesti oppilaitoksissa osana kouluyhteisön arkea.
THL:n aineistot kertovat huolestuttavasta trendistä: oppilaiden tuen tarpeet ovat monimutkaistuneet eikä yksi palvelu lukuvuoden aikana enää riitä. Rautjärvellä, jossa yhden vanhemman perheitä maakunnassa 2024 oli eniten (30,5 %) ja lapsiperheköyhyys on korkealla (23 %), lähipalvelujen puute osuu kipeimmin niihin perheisiin, joilla on vähiten mahdollisuuksia hakea apua muualta.
Opiskeluhuollon tai THL:n tilastoissa ei kuitenkaan näy ne lapset, joiden perheet eivät ole jääneet odottamaan Rautjärvelle lähiaikoina luvattua psykologia. Kun lapsen kasvu ja kehitys tapahtuu juuri nyt, osa perheistä hakeutuu mahdollisuuksiensa mukaan yksityisiin palveluihin. Tilastoissa palvelut näyttävät toimivilta, vaikka todellisuudessa kyse on piiloon jäävästä palveluvajeesta ja eriarvoisuuden kasvusta.
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän jäsenenä teen työtä sen eteen, että opiskeluhuolto toimii ennaltaehkäisevänä peruspalveluna kouluissa koulupäivän aikana – Rautjärvellä ja koko Etelä-Karjalassa.
Jenni Rautio
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu