Elina Ketonen: Veto- ja pitovoima voivat ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden
Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelman opinnot ovat olleet erinomainen tuki valtuustotyöhöni niin hyvinvointialueella kuin Kouvolan kaupunginvaltuustossakin. Kun käsittelemme strategiakysymyksiä tai henkilöstöön liittyviä linjauksia, pystyn peilaamaan päätöksiä tutkimusperustaiseen tietoon. Opintojen kautta olen saanut syventää ymmärrystäni, miten työhyvinvointi, johtaminen ja veto- ja pitovoima kytkeytyvät suoraan palvelujen laatuun ja kuntalaisten hyvinvointiin.
Joidenkin mielestä sanat veto- ja pitovoima alkavat jo kyllästyttää. Ymmärrän sen. Ne ovat olleet esillä paljon, mutta minusta kyse ei ole iskusanoista vaan koko sote-järjestelmämme tulevaisuuden kannalta ratkaisevasta kysymyksestä. Kestävät sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät, että työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi, turvalliseksi ja reiluksi.
Veto- ja pitovoima eivät synny palkasta tai hienoista sloganeista. Ne syntyvät arjessa, johtamisen ja työyhteisön kautta. Kun työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, tulee kuulluksi ja saa arvostusta, hän haluaa jäädä. Tämä on tutkimusnäytön valossa selvä: työn vaatimukset eivät yksin kuormita, vaan ratkaisevaa on hallinnan tunne ja oikeudenmukaisuus.
Jos ihminen kokee antavansa kaikkensa mutta ei saa vastinetta, ei kiitosta, tukea tai turvallisuutta, hän todennäköisesti väsyy tai turhautuu ja vaihtaa alaa.
Olen samaa mieltä kuin Hyvän työn ohjelma (2024–2027) korostaa: hyvä johtaminen on sote-alan pitovoiman avain. Meidän täytyy varmistaa, että esihenkilöillä on riittävä tuki ja osaaminen johtaa ihmisiä, ei pelkästään prosesseja. Hallinnon ja johtamisen tulee olla läpinäkyvää ja reilua, ja työntekijöille on annettava todellinen mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Johtaminen, joka perustuu luottamukseen, oikeudenmukaisuuteen ja arvostukseen, ei maksa ylimääräistä, mutta sen vaikutus näkyy suoraan työssä jaksamisena, palvelun laadussa ja työn tuloksissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon veto- ja pitovoima eivät ole vain henkilöstöhallinnon kysymyksiä. Ne ovat yhteiskunnallinen ja moraalinen kysymys: miten suhtaudumme niihin ihmisiin, jotka huolehtivat meistä, lapsistamme ja ikääntyvistä vanhemmistamme. Jos emme arvosta heitä riittävästi, menetämme heidät. Ja jos menetämme heidät, menetämme myös hyvinvointiyhteiskunnan pohjan.
Olen vakuuttunut siitä, että veto- ja pitovoima rakentuvat kolmesta asiasta: johtamisesta, arvostuksesta ja yhteisöllisyydestä. Tarvitsemme esihenkilöitä, jotka kantavat vastuuta ja tekevät rohkeita päätöksiä. Tarvitsemme työnantajia, jotka näkevät henkilöstönsä voimavarana, eivät kulueränä. Ja tarvitsemme työyhteisöjä, joissa vallitsee luottamus ja reiluus.
Sote-ala on edelleen vetovoimainen, mutta vain, jos pidämme siitä huolta. Meidän on tehtävä hyvinvointialueista sellaisia työnantajia, joihin parhaat osaajat haluavat tulla ja jäädä. Tämä on taloudellisesti järkevää, inhimillisesti oikein sekä poliittisesti vastuullista.
Kun työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja voi tehdä työnsä hyvin, koko järjestelmä voi hyvin. Siksi sote-alan veto- ja pitovoima eivät ole pelkkä hallinnollinen tavoite. Ne ovat elinehto sille, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pysyy pystyssä.
Elina Ketonen
aluevaltuutettu
Kymenlaakson hyvinvointialue