Kai Savolainen: Varautuminen hyvinvointialueilla, kunnissa ja kodeissa – yhteinen vastuu kriisinkestävyydestä
Kriisinkestävyys syntyy yhteistyöllä
Suomen kokonaisturvallisuuden vahvuus perustuu yhteistoimintaan. Varautuminen ei ole vain viranomaisten tehtävä, vaan yhteiskunnan eri tasoilla – hyvinvointialueilla, kunnissa, järjestöissä ja kodeissa – toteutettava jatkuva prosessi, jolla turvataan elintärkeät toiminnot kaikissa olosuhteissa.
Valtioneuvoston hanke Alueellisen varautumisen kehittämisestä uudistaa varautumisen ja väestönsuojelun sääntelyä. Hankkeen tavoitteena on vastata uusiin uhkiin – kuten laaja-alaiseen vaikuttamiseen, kyberuhkiin ja huoltovarmuuden häiriöihin – sekä vahvistaa viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa. Hanke on tällä hetkellä lausuntovaiheessa.
Lainsäädäntö ohjaa, paikallistaso toteuttaa
Laki hyvinvointialueista velvoittaa huolehtimaan siitä, että toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa. Valtioneuvoston asetus (308/2023) määrittää, että hyvinvointialueen on laadittava valmiussuunnitelmat, pidettävä tilannekuvaa ja tehtävä yhteistyötä kuntien, pelastustoimen, yksityissektorin ja kolmannen sektorin kanssa.
Etelä-Savo esimerkkinä ennakoivasta yhteistoiminnasta
Etelä-Savon hyvinvointialueella varautumista on viety käytäntöön johdonmukaisesti ja yhteistyöllä. Maakunnassa toimii valmiusjohtoryhmä, joka kokoaa viranomaiset, kunnat, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteen jakamaan tietoa ja sovittamaan toimet yhteen. Laajempi valmiusfoorumi yhdistää yli 200 toimijaa poikkihallinnolliseen verkostoon, jonka tavoitteena on kehittää alueen kriisinsietokykyä.
Keskeinen työkalu on häiriötilannekeskus, joka toimii arjen häiriöistä poikkeusoloihin skaalautuvana toimintamallina. Keskus turvaa kuntalaisten palvelut myrskyissä, katkoksissa ja kriisitilanteissa. Siellä yhdistyvät sosiaali- ja terveyspäivystys, pelastuspalvelut, kriisiviestintä ja vapaaehtoisresurssit – kaikki yhden johdon alla. Kuntien pitäisikin varustaa valitut häiriötilannekeskukset riittävillä resursseilla kuten varavoimakoneella jotta niiden toiminta voidaan käynnistää nopeasti häiriötilanteessa.
Kolmas sektori vahvistaa viranomaisten rinnalla
Kriiseissä kolmannen sektorin merkitys korostuu. Järjestöt ja vapaaehtoiset – kuten Vapepa, SPR ja reserviläiset – tarjoavat viranomaisille tukea ja lisäresursseja. He voivat auttaa esimerkiksi hätämajoituksessa, logistiikassa, henkisessä tuessa ja tiedonvälityksessä. Etelä-Savon hyvinvointialue on solminut sopimukset muun muassa Vapepan ja Suur-Savon reserviläisten kanssa varautumisyhteistyön vahvistamiseksi.
Kyläyhteisöissä varautumista kehitetään Etelä-Savon kylien turvallisuuden ja valmiuden kehittäminen 2025–2027 -hankkeessa, jota vetää Järvi-Suomen Kylät ry. Siinä kartoitetaan paikallisia resursseja, koulutetaan valmiusryhmiä ja suunnitellaan jopa kyläradioverkkoja tiedonkulun varmistamiseksi.
Kodin varautuminen on kriisinsietokyvyn perusta
Kun kotitaloudet pystyvät selviytymään vähintään 72 tuntia omatoimisesti, viranomaiset voivat kohdentaa voimavaransa sinne, missä apua eniten tarvitaan. Kodin varautuminen sisältää ruokaa, vettä, lämpöratkaisuja, paristokäyttöisen radion ja yhteisen toimintasuunnitelman perheen kesken. Samalla se vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä ja luo turvallisuuden tunnetta. Kylissä ja kerrostaloissa varautumista voidaan kehittää myös laajemmin naapuriavun merkeissä.
Yhteinen turvallisuus rakentuu joka tasolla
Suomalainen kokonaisturvallisuusmalli yhdistää valtion, hyvinvointialueet, kunnat, yritykset, järjestöt ja kansalaiset yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Etelä-Savon esimerkki osoittaa, että yhteinen valmistautuminen, tiedonvaihto ja harjoittelu luovat pohjan yhteiskunnan todelliselle kriisinkestävyydelle. Etelä-Savon mallia sopivasti soveltaen ja paikalliset erityisolosuhteet löytyy ratkaisu erilaisiin kriiseihin varautumisesta kaikkialle Suomeen. Aivan kuten hiihtäjätkin tehdään kesällä, häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta harjoitellaan normaaliolojen aikana.
Varautuminen ei ole vain velvoite – se on kulttuuri ja yhteinen arvo, joka syntyy yhteistyöstä.
Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen Kokoomuksen kotkalainen varapuheenjohtaja Kai Savolainen.