Antti Pätilä: Kenen etu on Kela-korvaus?
Syksyllä 2022 otimme Etelä-Karjalan kokoomuksen aluevaltuustoryhmässä julkisesti kantaa silloisen (Sanna Marinin, sd.) hallituksen päätökseen yksityisten terveyspalvelujen Kela-korvausten pienentämisestä.
Kirjoitimme muun muassa: ”Hallitus aikoo poistaa suurimman osan yksityislääkärien määräämien tutkimusten ja hoidon Kela-korvauksista. Etelä-Karjalan kokoomuksen aluevaltuustoryhmän mielestä on iso riski poistaa korvauksia tilanteessa, jossa terveydenhuolto on vahvasti kuormittunut ja hoitojonot historiallisen pitkät. Vaikuttaa siltä, että maamme hallitus haluaa rajoittaa yksityisen sektorin toimintaa monin eri tavoin”.
Hallitus vaihtui eduskuntavaaleissa 2023 ja niin vaihtui myös käsitys Kela-korvausten hyödyistä terveyspalvelujen tuottamisessa. Nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus nosti Kela-korvausten kertasummia vuoden 2024 alusta niin, että nyt korvataan esimerkiksi yksityislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa kun edellisen hallituksen päätöksillä korvaus oli supistunut kahdeksaan euroon. Helsingin Sanomat uutisoi 21.8., että Kela-korvauksia maksettiin tammi-heinäkuussa 2024 yhteensä yli 50 milj. euroa, kun vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna (ennen korvausten nostoa) summa oli noin 19 miljoonaa. Kela-korvausta saaneiden määrä kasvoi kuitenkin vain 1,3 prosenttia edelliseen vuoteen verraten.
Vaikuttaa siis siltä, että Kela-korvausten kasvu hyödyttää ensi sijassa niitä yksityisten terveyspalvelujen käyttäjiä, jotka ovat jo aiemminkin näitä palveluja käyttäneet eikä korvauksista olisi ollut oleellista hyötyä julkisen puolen jonojen purkamisessa. Tai voi ajatella positiivisesti niinkin, että paine julkisen puolen palvelujen käyttöön ei ole ainakaan kasvanut. Ja samalla rahaa julkiselta puolelta siirtyi yksityisille terveyspalveluyrityksille kymmeniä miljoonia, jossa sinänsä ei ole mitään pahaa jos kansalaisten palvelut paranevat ja julkisen terveyspalvelusektorin paine helpottuu.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) joutui hallituksen puolesta puolustelemaan yksityissektoria hyödyttävää Kela-päätöstä (Helsingin Sanomat 24.8.) toteamalla, että vielä on liian aikaista arvioida Kela-korvausten noston toimivuutta. Näin varmaan onkin. Hallituskaudella on tarkoitus laittaa Kela-korvauksien nostoon 400 miljoonaa, jota summaa ei mielestäni pelkästään tai mahdollisesti ollenkaan kannata ”kylvää” yksityissektorin palveluja jo käyttävien tukemiseen vaan mieluummin jonkin uuden tai vaihtoehtoisen toimintamallin luomiseen.
Tällainen voisi olla omalääkärimalli, jota Lääkäriliittokin on esittänyt. Tässä mallissa Kela-korvaukset olisivat niin suuret, että yksityispuolen lääkärikäynnin maksu olisi sama kuin julkisen puolen. Tämä olisi merkittävä periaatteellinen ratkaisu kohti terveyspalvelujen yksityistämistä. Tällaisessa ratkaisussa on vähintään kaksi isoa ongelmaa; mistä löytää raha moninkertaisiksi kasvaneisiin Kela-korvauksiin (julkista puoltakaan ei voida ajaa kokonaan alas) ja mistä löytää omalääkärimalliin sitoutuneet lääkärit.
Antti Pätilä
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu