Jyri Hänninen: Kolme pointtia hyvinvointialueiden muutokseen

Albert Einsteinin sanonnan mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Tämä on hyvinvointialueiden muutosjohtamisen haaste niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Vanhaan ei voi palata ja uusi on sumuverhon peitossa. Valtion ohjausmallien ja rahoituslain tuomat muutokset edellyttävät nopeasti uudistamaan päivittäistä toimintaa samalla, kun strategisia päätöksiä tehdään pitkäjänteisen kehityksen turvaamiseksi. Valtionhallinnon rahoituksen ennustettavuuden puute ei helpota ratkaisuja.

Ohessa kolme pointtia ensimmäisen aluevaltuustokauden loppuajaksi joihin tulee keskittyä ja joihin voimme vaikuttaa:

Henkilöstö

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen on kriittinen tekijä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jotta voimme ylipäätään toteuttaa päätettyä palvelustrategiaa. Talouden haasteet ja pienen alueen dynamiikka edellyttää innovatiivisia rekrytointistrategioita. Panostamalla henkilöstön saatavuuteen, kehittämiseen ja hyvinvointiin voidaan varmistaa tarvittavien henkilöstöresurssien lisäksi palvelujen uudistaminen.

Digitaaliset palvelut

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on tällä hetkellä erityisen nopeaa. Fyysisten palveluiden säilyttäminen alueiden sisällä esimerkiksi liikkuvia palveluja ja digitaalisuutta yhdistäen on nähtävä positiivisena uudistusvoimana. Digitaalisten palvelujen kehittäminen ei silti saa olla abstraktia ylätason keskustelua. Muutokset nähdään ymmärrettävästi palvelujen alasajona, jos niitä ei ymmärretä.  Saavutettavuuden parantaminen, kustannustehokkuuden kasvu ja palvelujen laadun parantaminen edellyttää, että ymmärrämme konkreettisesti mitä muutokset pitävät sisällään.

Esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen terveydenhuollossa investoidaan tällä hetkellä satoja miljardeja euroja maailmalla. Tekoälysovellusten kehittymisen ytimenä, ns. konehuoneena, on ihmisen ajattelun sekä vuorovaikutuksen mallintaminen ja niiden hyödyntäminen. Terveydenhuollon palveluissa ihminen ja vuorovaikutus on keskiössä. On varmaa, että tekoälysovellukset, palvelumallit ja uusi digitaalinen kulttuuri jalkautuu pala palalta myös Etelä-Karjalaan. Tekoälysovelluksista tulee ensin ns. tukiäly työntekijöiden arkeen erilaisissa työtehtävissä. Kokemusten myötä toiminta integroituu vähitellen toimintakulttuuriin ja johtamiseen.

Kestävät rakenteelliset uudistukset ja pitkäjänteinen suunnittelu

Rakenneuudistusten tarve korostuu, kun pyritään varmistamaan palvelujen laatu ja saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Meidän tulee uskoa alueen mahdollisuuksiin pitkällä aikavälillä ja toimia sen mukaisesti. Se vaatii laaja-alaista näkemystä tulevaisuuden palveluista, rahoituksen kestävyydestä ja edunvalvontatavoista. Erityisesti rahoitukseen liittyvät epävarmuudet ja palvelulupausten realistisuus punnitaan joka päivä.

Pitkäjänteisen suunnittelun merkitys korostuu, kun tavoitellaan kestäviä tuloksia palvelemaan niin nykyisiä kuin tulevia palvelujen käyttäjiä. Yhden totuuden mallit eivät nyt riitä. Avoin dialogi ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on muutosjohtamisen voima, joka haastaa niin viranhaltijat, henkilöstön kuin poliittiset päättäjät.

Jyri Hänninen

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen