Emma Multanen: Muutoksen jälkeen tarvitaan aikaa – turvallisuus syntyy ihmisistä
Hyvinvointialueiden viimeaikaiset yhteistoimintaneuvottelut ja organisaatiomuutokset ovat jättäneet jälkensä henkilöstöön. Muutokset eivät ole vain rakenteita ja prosesseja, ne koskettavat ihmisiä, työyhteisöjä ja arjen turvallisuutta. Siksi muutoksen jälkeen tarvitaan aikaa toipua, jäsentää tilannetta ja löytää oma paikka muuttuneessa organisaatiossa.
Etelä-Karjalassa ja valtakunnallisesti tunnistetaan samat keskeiset riskit: henkilöstön riittämättömyys, toimimattomat tietojärjestelmät, väkivallan uhka sekä hoitopolkujen pullonkaulat. Näiden lisäksi jatkuvat muutokset, epäselvät vastuut ja kasvava työkuorma lisäävät kuormitusta. Tämä kokonaisuus ei ole vain työhyvinvoinnin haaste, se on suora turvallisuusriski.
On kuitenkin tärkeää todeta, että myös Etelä-Karjalassa näitä haasteita on pyritty tunnistamaan ja huomioimaan. Henkilöstön tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen on kiinnitetty huomiota, ja suunta on monin paikoin oikea, vaikka työ on vielä kesken.
Toipumisvaihe ei ole tehottomuutta, vaan edellytys kestävälle toiminnalle. Hyvinvoiva henkilöstö tekee vähemmän virheitä, kommunikoi paremmin, kehittää toimintaa ja kykenee ennakoimaan riskejä, tämä näkyy suoraan asiakas- ja potilasturvallisuudessa.
Samalla on tunnistettava toinen puoli. Muutokset vaativat myös henkilöstöltä valmiutta sopeutua ja uudistua. Sote-alalla muutosvastarinta on usein vahvaa. Se on inhimillistä, mutta hallitsemattomana myös riski, jos uudet toimintatavat eivät juurru arkeen.
Tilannetta vaikeuttaa rahoituksen epävarmuus. Pelko uusista yt-neuvotteluista voi lamauttaa, kannattaako muutoksiin sitoutua, kannattako tehdä kehitysehdotuksia, jos seuraava kierros on jo edessä? Tämä heikentää motivaatiota ja lisää turvallisuusriskejä.
Siksi johtamisen merkitys korostuu. Tarvitaan avointa viestintää, läsnäoloa ja kykyä kuunnella henkilöstöä. Muutokset on tehtävä ymmärrettäviksi arjen työssä ja sitoutuminen niihin on osa ammatillisuutta.
Työturvallisuus, asiakas- ja potilasturvallisuus sekä henkilöstön hyvinvointi kietoutuvat yhteen. Siksi muutosten jälkeen on varmistettava, että perusta on kunnossa: riittävä tuki, osaaminen ja yhteinen suunta.
Kestävä hyvinvointialue rakentuu ihmisistä. Kun henkilöstö jaksaa, sitoutuu ja onnistuu työssään, myös turvallisuus toteutuu. Ilman sitä riskit eivät pienene, ne kasvavat.
Emma Multanen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varavaltuutettu
sairaanhoitaja YAMK, DI