Juhlapuhe 70-vuotiaalle Ruokolahden Kokoomukselle

Arvoisat juhlivat Ruokolahden kokoomuslaiset, hyvät naiset ja herrat!

Elämme mieleenpainuvia aikoja. Itsenäinen Suomemme viettää 100-vuotisjuhlia tänä vuonna.
Suomen lippu, Puolustusvoimat ja Kansallinen Kokoomus puolestaan vuoden päästä.
Ja tänään minulla on ilo olla täällä sekä kokoomuslaisena että alueen kansanedustajanana
juhlistamassa kanssanne 70-vuotiasta Ruokolahden Kokoomus Ry:tä. Juhlapuheen pitäminen on
aina kunniatehtävä. Lämmin kiitos tästä mahdollisuudesta.
70 vuotta on pitkä aika minkä tahansa yhdistyksen historiassa. Jo tähän kärkeen sanon, että haluan
lämpimästi onnitella Ruokolahden Kokoomusta pitkästä ja kunnioitettavasta ajasta kansallisen
kattojärjestömme paikallisyhdistyksenä ja tärkeänä linkkinä tässä omassa
kokoomusyhteisössämme!

Kokoomusta perustettaessa lähes sata vuotta sitten kantavia arvoja olivat sivistysaate ja
isänmaallisuusaate, jotka yhdistivät erilaisia ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta. Jo tuolloin
Kokoomus oli moniarvoinen puolue, jossa on leveät seinät ja korkea katto. Sadassa vuodessa
maailma on muuttunut melkoisesti ja niin on Suomikin, puoluekin on mukautunut kunkin ajan
haasteisiin, mutta Kokoomuksen ja kokoomuslaisten perusarvot ovat pysyneet matkan varrella
samoina ja vahvoina.

Nämä arvot ovat siivittäneet meitä eteenpäin: Olemme menestyneet sekä kunta-, eduskunta- että
eurovaaleissa ja maassa on usean vuosikymmenen jälkeen kokoomuslainen presidentti – ja hyvältä
näyttää jatkokaudenkin osalta, presidentinvaalit ovat aivan nurkan takana jo ja tuemme myös
puolueena kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistöä täysillä!

Myös uusimmat puoluekannatusgallupit näyttävät Kokoomuksen näkökulmasta lupaavilta. Se ei
kuitenkaan ole sattumaa. Kansalaisilta saatu luottamus on vahva ja se perustuu määrätietoiseen,
järjestelmälliseen työhön puolueen ja puolueorganisaation joka tasolla.
Valtakunnan tasolla hallitusvastuu kunnolla kantaen, piiritasolla maakuntien kokoomusväkeä
yhdistäen ja auttaen sekä paikallistasolla aktiivisesti ja rakentavasti sekä kunnan asioiden
hoitamiseen, että kehittämiseen osallistuen.

On tärkeää, että Kokoomus näkyy ja kuuluu kaikkialla. Työtä tehdään ja sama linja jatkuu
gallupeista huolimatta – monta isoa haastetta on vielä edessä tälläkin vaalikaudella.
Luottamus tulee siitä, että Kokoomuksella on aina ollut kyky löytää kunakin aikana uskottava
polku, miten Suomi pärjää ja menestyy maailman muutoksessa. Kyse ei ole vain pärjäämisestä
vaan rohkeasti muutokseen tarttumisesta sen mahdollisuuksia hyödyntäen ja ratkaisuja etsien. Se
vie eteenpäin ja fokuksen on oltava nimenomaan tulevaisuudessa. Vastikään valmistuneessa
puoluebarometrin syysraportissa suomalaisten mielestä maatamme eniten uudistava puolue on
ylivoimaisesti Kokoomus. Samassa tutkimuksessa uskotaan eniten nimenomaan Kokoomuksen
kykyyn johtaa yhteiskuntaa ja muutosta.

Hyvä juhlayleisö!
Millaisessa ajassa me nyt sitten elämme? Sanoin puheeni alussa, että mieleenpainuvia.
Jatkan sitä hieman: elämme myöskin historiallista suurten uudistusten aikaa sekä aikaa, jona
maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut erittäin nopeasti verrattuna moniin edeltäviin
vuosikymmeniin.
Vahvat muutoksen tuulet puhaltavat näinä päivinä läpi Suomen. Työn alla olevat sote- ja
maakuntauudistukset ovat kenties suurimmat rakenteelliset uudistukset itsenäisyytemme
aikana. Tällaiset suuret muutokset herättävät paljon keskustelua ja ihmettelyä. Uskon silti, että
kun kohti uutta mennään positiivisella ja rakentavalla asenteella niin hyvä tulee. Nykyiset päättäjät
ja virkamiehet ovat kuitenkin paljon vartijoina. Esitys valinnanvapaudesta on paraikaa
lausuntokierroksella ja eduskunnan käsittelyyn asia tullee alkukeväästä. Jos esityksen sisältö
osoittautuu yhtä ongelmalliseksi kuin viime keväänä, on suuri riski, ettei asiaa enää ehditä
valmistella uudelleen kun päätöksenteon aikaraja menee umpeen. Tämä tarkoittaa sitä, että
sote-uudistus peruuntuu ja sen myötä peruuntuu myös maakuntauudistus.

Uskon kuitenkin, että sekä sote- että maakuntauudistus ovat hyvin toteutettuina myönteisiä
asioita. Eikä tarkoituksena ole yksityistää sosiaali- ja terveyspalveluita tai maakunnallista hallintoa,
mutta tuoda kilpailuelementti sote-tuotantoon ja saada päätöksenteko kokonaisvaltaisemmaksi ja
valtion suunnasta lähemmäs kansalaista. Paljon puhuttu valinnanvapaus lisää kilpailua
sote-sektorilla. Sen on tarkoitus olla pääsääntö perusterveydenhuollossa ja soveltuvin osin
erikoissairaanhoidossa.
Kenenkään tarkoituksena ei ole romuttaa nyt hyvin toimivaa erikoissairaanhoidon järjestelmää.
Tiedämme kaikki hyvin, ettei mikään merkittävä asia maailmassa synny helpolla ja siksi sote- ja
maakuntauudistuksenkin synnytyspoltot ovat melkoiset. Pyrkimys on siis lisätä tervettä kilpailua
sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhteiskunta tai toimialat, joissa ei ole kilpailua, ovat tehottomia.
Tämä on nähty muun muassa aikanaan Neuvostoliitossa ja sitä voi havainnoida myös Suomessa
tarkastelemalla monopoliyhtiöidemme tai kilpailulta rajoitettujen toimialojen historiaa ja
toimintaa tällä hetkellä. Katson, että valtion tehtävä on edistää kilpailun toimivuutta ja tarvittaessa
suojata kilpailun edellytyksiä.

Sitten muutama sananen vielä taloudesta ja turvallisuudesta.
Olemme eläneet pitkään taloudellisesti haastavia sekä epävarmuuden leimaamia aikoja.
Suomen talouden suunta on kuitenkin muuttunut ja talouden kasvuprosentti on tälle vuodelle
varsin hyvä. Lähivuosille on tiedossa vähintäänkin maltillista kasvua. Moni yritys on kovassa
kasvussa ja hyvin usealla liiketoiminnan näkymät ovat valoisat. Synkkä lama on nyt ohi ja
suomalaiset yritykset ja taloutemme ovat valoisan kasvun vaiheessa.
Suomen menetetyn kilpailukyvyn parantamiseksi on tehty konkreettisia toimia. Kadonnut
kilpailukyky on ollut suurin yksittäinen syy talouskriisiimme. Yksityisten yritysten ja
liike-elämän kehitys on ollut ja on jäykkien rakenteiden ja liiallisen kustannustaakan
puristuksessa.

Taistelua synkkiä taloustrendejä vastaan on käyty vuosikausia. Kun seuraa julkista
keskustelua, voi syntyä kuva, ettei eduskunta ja hallitus ole saanut mitään aikaiseksi. Se on
kuitenkin täyttä puppua: viimeisen kahden vuoden ajalta voisi listata pitkän luettelon yksittäisistä
toimista, joita nykyinen hallitus on liikkeelle laittanut ja paljon on suunnitelmia vielä
loppukaudellekin.

Pelkästään yritystoimintaa koskien on toteutettu mm. seuraavat uudistukset ja nimenomaan
Kokoomuksen vaatimuksesta:
Liikeaikalain kumoaminen. Maksuperusteisen alv-tilityksen käyttöönotto. Kotitalousvähennyksen
korotus. Verotuksen yrittäjävähennyksen lisääminen. Sukupolvenvaihdosten verotuksen
keventäminen. Työn verotuksen keventäminen sadoilla miljoonilla vuodessa. Luovutustappion
vähennyskelpoisuuden vähentäminen koskemaan muita pääomatuloja. Autoveron asteittainen
keventäminen. Hankintalain kokonaisuudistus. Uuden työntekijän koeajan pidentäminen. Entisen
työntekijän takaisinottovelvoitteen kaventaminen. Joustavammat määräaikaiset työsopimukset.
Työntekijän omavastuun palauttaminen vuosilomalla sairastamisessa.
Tämä lista ei ole kattava ja koskee vain yhtä osa-aluetta, mutta on mielestäni varsin vaikuttava.
On kuitenkin ymmärrettävä, että Suomen kilpailukyky ei kuitenkaan vielä ole kunnossa. Ja totuus
on, että merkittäviltä osin tämän hetkinen kasvu johtuu maailmanlaajuisen kasvun imusta.
Maailmalla talous on jo kasvanut pitkään, mutta sen suhdannevaikutus ilmenee vasta nyt meillä.
Nyt jos koskaan rakenteiden on keventämistä jatkettava, julkisia menoja pienennettävä ja
kilpailukykyä edelleen parannettava tiukoinkin toimin, jotta raskas sääntely ja rakennetaakka ei
romahduta meitä kun maailman taloussuhdanne vääjäämättä parin kolmen vuoden kuluttua
kääntyy laskuun.

Työmarkkinoiden toimintatapaa on muutettava, eli tavat joilla työn tekemisestä Suomessa
sovitaan, on uudistettava. Paikallista sopimista tarvitaan lisää siten, että työehdoista voidaan
sopia työpaikoilla. On saatava yleinen ymmärrys siitä, että omistaja, työnantaja ja työntekijät
ovat samassa veneessä. Jotta ymmärrys syntyy, tarvitaan molemminpuolista luottamusta.
Ay-liikkeen on tultava 2000-luvulle ja yrityksen on kannettava vastuuta muustakin kuin
voitosta. Näin voimme saada työllisyysasteemme alle 70 prosentista ylös 75 prosenttiin ja
ylikin – niihin lukemiin, joissa muut Pohjoismaat jo nyt ovat.

Myös julkisen sektorin menoja on pienennettävä. Nyt ne ovat lähes 60 % bruttokansantuotteesta,
talouden kestävyyden kannalta tulee pyrkiä 40 % tasoon. Jäykkiä organisaatiorakenteita on
purettava ja yksityistä sektoria on hyödynnettävä enemmän palvelutuotannossa. Verotuksen
kannustavuutta on edelleen lisättävä. Muuttamalla verotusta siten, että investoinnit ja työn
tekeminen lyövät paremmin leiville saadaan vauhtia talouden kasvuun ja lisää työpaikkoja.
Ei voi toistaa liikaa sitä, että yritysten liiketoiminnan kasvaessa syntyy uutta varallisuutta ja uusia
työpaikkoja. Niiden tuomasta verotulosta kustannetaan yhteiskunnan palveluita. Siksi yritysten
kehittyminen ja kasvu on kaikille suomalaisille tärkeä asia. Ja kun yritykset joutuvat jatkuvasti
parantamaan omaa tuottavuuttaan, on sama velvoite valtiovallalla: meidän poliittisten päättäjien
on parannettava toimintaympäristön tuottavuutta jatkuvasti, ja kun yhdet uudistukset on tehty,
on oltava suunnitteilla uusia.

Hyvät ystävät – suuria muutoksia on viime aikoina tapahtunut myös turvallisuuden saralla. Tänä
päivänä on jo kaikille selvää, ettei Suomikaan ole enää suojassa miltään. Ei edes terroriteoilta. Ajat
Pohjolan lintukotona ovat auttamattomasti ohi. Tähän on onneksi osattu varautua eri keinoin ja
etupainotteisesti pikkuhiljaa ja varmaa on, että turvallisuus kokonaisuutena on jatkossa yhtenä
tärkeänä painopisteenä maamme asioiden hoidossa. Esimerkiksi poliisi ja rajavartiolaitos ovat jo
saaneet lisää määrärahoja tehtäviensä hoitoon.

Pidän ehdottomana edellytyksenä, että kaikkien turvallisuusviranomaisten resurssit saadaan
pysyvään kasvuun. Se on kaikkien suomalaisten turvallisuuden kannalta tarpeen.
Toimintaympäristö on kaiken kaikkiaan muuttunut niin nopeasti, että lainsäädäntö on saatava pian
ajan tasalle myös tiedustelulainsäädännön osalta, jotta viranomaiset eivät ole pelkän
kansainvälisen yhteistyön ja muilta saatujen tietojen varassa. Kansallisen turvallisuuden on
mentävä yksityisyyden suojan edelle. Valtio ei voi taata ihmisten perusoikeuksia, jos turvallisuus
vuotaa.

Myös maanpuolustuksessa toimintaympäristön muutokseen on reagoitu nopeasti ja valmiutta
kohotettu. Nykyisessä globaalissa maailmassa on aivan uudenlaisia uhkia ja termistökin on
muuttunut. Tänä päivänä puhutaan hybridi-, kyber- ja informaatiosodista, jotka eroavat
perinteisenä ymmärretystä sodankäynnistä ja näitä käytetään koko ajan eri tavoin, mainittakoon
esimerkkinä vaikkapa verkossa tapahtuva internetliikenteen häirintä, jolla pyritään lamauttamaan
vieraan valtion elämää ja yhteiskunnan toimivuutta. Myös sosiaalinen media toimii tänä päivänä
kaikenlaisen trollauksen alustana. Tarkkana pitää kaikkien olla ja varovaisuutta on noudatettava.
Summa summarum: Myös turvallisuuden saralla siis nopeat muutokset ja uudenlaiset keinot
toimia ovat tätä päivää. Valmius on päivän sana.

Arvoisat juhlavieraat, nyt on kuitenkin juhlan aika!
Arvostan suuresti työtä, jota täällä omassa kunnassanne teette. Se on työtä sen eteen, että
kokoomuslainen ajatusmaailma näkyy kuntapolitiikassa ja asioiden hoidossa, se on työtä koko
arvokkaan puolueemme eteen, mutta ennen kaikkea se työtä yhteisen hyvän ja koko yhteiskunnan
eteen. Työtä rakkaan isänmaamme eteen.

Täällä paikallistasolla tehtävä työ on äärimmäisen tärkeää, ilman sitä Kokoomusta ei olisi edes
olemassa. Onkin erittäin tärkeää, että Kokoomus toimii aktiivisesti ja näyttäytyy kaikkialla
Suomessa – aina Hangosta Ivaloon ja Ruokolahdelta Raaheen.
Tiedämme myös kaikki puolueaktiivit sen, että politiikka on paitsi joukkuelaji, niin myös
kestävyyslaji. Nykypäivänä niin monenlaiset asiat ja harrastukset kilpailevat ihmisten ajasta
järjestötoiminnan kanssa. Yhdistysten tapahtumien järjestelyyn tai kannanottojen kirjoittamiseen
voi välillä olla vaikeaa saada ihmisiä laajalla rintamalla aktivoitua ja tehtävät joskus kasautuvat
pienen aktiiviporukan harteille.

Aika moni meistä on ollut pystyttämässä yksin tai kaksin telttaa hyytävässä syysviimassa. Aika
moni on ollut jakamassa esitteitä säkkipimeässä räntäsateessa. Aika moni on joutunut istumaan
kokouksissa liian pitkään tietäen, että kotona odottavat tekemättömät kotityöt ja mahdollisesti
varsin ärtynyt puoliso. Joskus hammasta purren. Välillä hyvin yksinäisenä. Rakkaat ystävät,
tällaistakin se kokoomuslaisuus joskus on. Mutta sitä palkitsevampaa on, kun saa porukkaa vihdoin
koolle. Sitä parempi tunne on toripäivän jälkeen kun on ihmisiä jututettu. Puhumattakaan siitä,
että menestytään vaaleissa ja saadaan päätöksenteossa kokoomuslaisia asioita läpi.

Kiitos, että jaksatte toimia aktiivisesti täällä Ruokolahdella. Kiitos, että olette tässä työssä mukana!
Toivotan Ruokolahden Kokoomukselle mitä parhainta 70-vuotispäivää sekä
menestystä ja aktiivisia vuosia myös tuleville vuosikymmenille! Olen teistä ylpeä. Kokoomuslainen
vahva aatemaailma yhdistää erilaiset ihmiset ja näkemykset voimakkaaksi vastuunkantajajoukoksi,
joka pitää kaikista huolta, uskaltaa tehdä vaikeitakin ratkaisuja ja näkyy positiivisena, asiallisena
joukkona kaikkialla missä toimii – niin täällä Ruokolahdellakin! Sitä suomalaiset arvostavat.

Kiitos ja kippis!

Lisätietoja:

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *